Lausunto hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistukseen

30.04. 2024 | Kannanotot


Järjestöneuvosto kiittää mahdollisuudesta lausua hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistuksesta.
Neuvosto korostaa seuraavien yleisperiaatteiden erityistä huomiointia lopullisia päätöksiä
palvelujärjestelmän uudistuksesta tehtäessä:

  1. Yhdenvertaisen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden tulee olla uudistusta
    voimakkaimmin ohjaava periaate.
  2. Palvelutarpeen arviointi ja palveluiden tuottamisen tulee perustua ihmisten ja heidän
    elämäntilanteidensa moninaisuuden tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Lainsäädännöllisesti
    velvoittavat, eri ihmisryhmiä koskevat vaikutusten arvioinnit on toteutettava erityisellä
    huolellisuudella osana uudistusta.
  3. Edellytykset tarjota palveluita aidosti lähellä ihmisiä on turvattava.
  4. Järjestöjen osaamista ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön perustuvia toimintatapoja ja -malleja
    on hyödynnettävä strategisesti, suunnitelmallisesti ja laaja-alaisesti ennaltaehkäisevien ja
    korjaavien palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä.
  5. Toiminnallista ja rahoituksellista yhteistyötä on kehitettävä yhdessä järjestöjen kanssa
    systemaattisesti. Hyvinvointialueen ja järjestöjen välisen yhteydenpidon ja tiedonvaihdon
    käytäntöjä on parannettava merkittävästi. Lisäksi hyvinvointialueen henkilöstön toiminnallisia
    resursseja on kohdennettava tavoitteelliseen yhteistoimintaan järjestöjen kanssa.
    Palvelutarpeen arvioinnissa neuvosto toivoo seuraavien näkökulmien erityistä huomiointia:
  6. Yksittäisen väestöryhmän tuleva palvelutarve ei ole suorassa yhteydessä kyseisen väestöryhmän
    määrälliseen vähenemiseen. Esimerkiksi lasten ja nuorten sekä erilaisista hyvinvointiin ja
    toimintakykyyn vaikuttavista ongelmista kärsivien ihmisryhmien osalta, pahoinvointikehityksessä
    on jo nyt nähtävissä useita huolestuttavia kehityskulkuja.
  7. Vähemmistöihin kuuluvien ihmisten erityiskysymysten tunnistaminen palvelujärjestelmän tasolla
    on perusteltua. Tiettyyn vähemmistöön kuuluminen itsessään vaikeuttaa ihmisten yksilöllisiä
    tarpeita huomioivien ja yhdenvertaisten palveluiden saantia.
  8. Palvelutarpeet ja palveluiden tuottamisolosuhteet eroavat paikkakunnittain merkittävästi. Tämä
    on huomioitava palveluita alueellisesti kohdennettaessa ja toteutettaessa.
  9. Järjestöjen rahoitusympäristössä tapahtuu lähivuosina merkittäviä muutoksia Opetus- ja
    kulttuuriministeriön valtionavustustason vähentyessä nykyisestä n. 15-prosenttia ja Sosiaali- ja
    terveysministeriön (STEA) n. 30-prosenttia. Siten järjestöjen toiminta vähenee Pohjois-Savossa
    merkittävästi. Tästä seuraa voimakasta palvelutarpeiden kasvua eri ihmisryhmien kohdalla,
    johon hyvinvointialueen on itse vastattava.
    Järjestöjen tunnistaminen yleishyödyllisinä, tuloksellisina ja kustannustehokkaina toimijoina
    Järjestöt on tunnistettava yleishyödyllisinä toimijoina ja monipuolisina toimijoina lakisääteisten
    palveluiden tuottajaroolia laajemmin. Järjestöjen yleishyödyllinen toiminta on moninaista ja
    moninaisille ihmisryhmille kohdennettua. Yleishyödyllistä toimintaa tuotetaan
    vapaaehtoistoimintana mutta myös erityisosaamista edellyttävänä vaativana ammatillisena
    toimintana sekä asiantuntijatyönä. Järjestöjen toiminta on myös kustannustehokasta, esimerkiksi
    toiminnan ennaltaehkäisevyyden ja ammatillisesti järjestetyn vapaaehtoistoiminnan merkittävän
    volyymin vuoksi. Lisäksi uudistuksessa on korostettava Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä
    hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskinäisen integraation vahvistamisen merkitystä.
    Hyvinvointialueen palvelustrategia perustuu
    ennaltaehkäisevien ja perustason palveluiden vahvistamiselle, laadukkaalle ja asiakaslähtöiselle
    työnteolle, eri palveluiden yhteensovittamiselle sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle.
    Järjestöneuvosto ehdottaa seuraavia palvelustrategian tavoitteita tukevia ratkaisuja osaksi
    tulevaisuuden palvelujärjestelmää.
    Yhdenvertaisuuden huomiointi digitaalisia palveluiden painoarvoa lisättäessä
    Hyvinvointialue suunnittelee kattavansa 25-40 -prosenttia palveluista digitaalisesti. Pohjoissavolaisten
    edellytyksiä hyödyntää digitaalisia palveluita vaikeuttavat merkittävästi esimerkiksi ikään, kieleen,
    vammaisuuteen, toimintakyvyn ja terveyden eri osa-alueisiin, vajaatyökykyisyyteen, mielenterveyteen,
    sosioekonomiseen asemaan, traumaattisiin kokemuksiin sekä digitaitojen ja teknisten laitteiden
    puutteisiin liittyvät tekijät. Lisäksi verkkoyhteydet ovat paikoin riittämättömät. Neuvosto ehdottaa, että
    fyysisesti ihmisiä lähellä tuotettavat Digituki-palvelut vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen palveluita
    yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.
    Hyvinvointialueen toiminnallisten resurssien kohdentaminen monisektoriseen ja -alaiseen
    yhteistoimintaan
    Kokonaisjärjestelmän tasolla käytettävissä olevat resurssit tulevat vähenemään kunnissa,
    hyvinvointialueella ja kolmannen sektorin toimijoilla radikaalisti. Palveluiden uudistaminen ainoastaan
    sektorirajojen sisällä on ratkaisuna riittämätön. Hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteiden
    saavuttamiseksi olisi kriittisen tärkeää kehittää eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa. Tämä on myös
    palveluiden yhteensovittamisen ja hoidon jatkuvuuden kannalta olennaista. Neuvosto ehdottaa, että
    hyvinvointialue määrittää henkilöstölleen yhdenmukaiset periaatteet ja työajalliset resurssit, joiden
    puitteissa hyvinvointialueen ammattilaiset voivat toteuttaa tavoitteellista ja suunnitelmallista
    yhteistoimintaa järjestöjen kanssa.
    Hyvinvointikampus
    Hyvinvointipisteet ovat uudistuksessa merkittävä osa palveluverkkoa. Neuvosto ehdottaa, että
    hyvinvointipisteiden sijaan, hyvinvointialue käynnistää yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin
    toimijoiden kanssa yhteishankkeen, jolla perustetaan pohjoissavolaisten tarpeita vastaava
    hyvinvointikampusten verkosto. Hyvinvointikampukset toimisivat hyvinvointialueen, järjestöjen, kuntien ja
    muiden kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden paikallisina yhteistoiminta-alustoina hyvinvointialueen
    liikkuvien palveluiden palvelupaikkoina toimimisen lisäksi.
    Hyvinvointialue rahoituksellisena kumppanina järjestöille
    Rahoitusympäristön muutosten lisäksi, yksi merkittävä järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa ja järjestöissä
    kehitettyjen tuloksellisten ratkaisujen vakiintumista vaikeuttava tekijä on valtakunnallisen
    rahoitusjärjestelmän hankepainotteisuus ja lyhytjänteisyys. Neuvosto ehdottaa, että hyvinvointialue
    turvaa omalta osaltaan mahdollisimman vakaan, ennakoitavan ja tuloksellista toimintaa
    pitkäjänteisesti ylläpitävän rahoituksen järjestöille. Järjestöt kykenevät usein tukemaan tuloksellisesti
    juuri niitä ihmisiä, jotka palvelujärjestelmästä, palveluista tai yksilöllisistä syistä eivät saa tarvitsemaansa
    tukea julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvinvointialueen avustusjärjestelmässä tulee
    keskittyä järjestöjen tulokselliseksi todennettujen toimintojen vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen sekä
    hankerahoituksissa vaadittavien omarahoitusosuuksien kattamiseen. Hyvinvointialue on
    rahoituksellisena kumppanina ratkaisevan tärkeässä roolissa tukiessaan järjestöjä hankkimaan
    hyvinvointialueen rahoitusosuuteen nähden moninkertaiset resurssit pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja
    terveyden edistämiseksi yhdessä.
    Pohjois-Savon järjestöneuvosto
    Järjestöneuvosto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton pohjoissavolaisia yhdistyksiä ja
    kansalaistoimijoita edustava yhteistyö- ja neuvottelutoimielin. Neuvoston tehtävänä on antaa
    lausuntoja ja kannanottoja järjestöjä ja pohjoissavolaisten hyvinvointia sekä hyvinvointipalvelua
    koskevissa asioissa sekä tukea omassa roolissaan järjestöjen toimintaa ja järjestöjen välistä yhteistyötä.
    Järjestöneuvosto on myös yksi hyvinvointialueen vapaaehtoisista vaikuttamistoimielimistä.
    Neuvoston vaikuttamistoimintaa ohjaavat seuraavat järjestöneuvoston kokouksen hyväksymät
    vaikuttamistoiminnan periaatteet:
    ➢ Ihmisten ja ihmisryhmien moninaisuus
    ➢ Järjestöjen moninaisuus
    ➢ Kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden merkitys & toimintaedellytykset
    ➢ Yhteistyön ja kumppanuuden merkitys
    ➢ Aluelähtöisyys ja alueellisuus
    ➢ Ratkaisuhakuisuus
    Järjestöneuvoston lausunto perustuu edellä kuvattujen periaatteiden lisäksi Pohjois-Savossa toimiville
    järjestöille tehdyn periaatekyselyn ja lausuntoluonnoksen kommentointikierroksen tuloksiin. Lausunnon
    on kirjoittanut järjestöneuvon työvaliokunta järjestöneuvoston kokouksen myöntämään mandaattiin
    perustuen. Tämän lisäksi järjestöneuvosto on rohkaissut järjestöjä toimittamaan hyvinvointialueelle
    järjestö- ja toimialakohtaisia lausuntoja, joissa kolmannen sektorin toimijat voivat nostaa esiin
    yksityiskohtaisempia huomioita esimerkiksi tietyn ihmisryhmän tai paikkakunnan erityiskysymysten
    osalta.
    Järjestöneuvoston puolesta,
    Tatu Tossavainen,
    Pohjois-Savon järjestöneuvoston puheenjohtaja
    +358404874806