Järjestöneuvosto kiittää mahdollisuudesta lausua hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistuksesta.
Neuvosto korostaa seuraavien yleisperiaatteiden erityistä huomiointia lopullisia päätöksiä
palvelujärjestelmän uudistuksesta tehtäessä:
- Yhdenvertaisen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden tulee olla uudistusta
voimakkaimmin ohjaava periaate. - Palvelutarpeen arviointi ja palveluiden tuottamisen tulee perustua ihmisten ja heidän
elämäntilanteidensa moninaisuuden tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Lainsäädännöllisesti
velvoittavat, eri ihmisryhmiä koskevat vaikutusten arvioinnit on toteutettava erityisellä
huolellisuudella osana uudistusta. - Edellytykset tarjota palveluita aidosti lähellä ihmisiä on turvattava.
- Järjestöjen osaamista ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön perustuvia toimintatapoja ja -malleja
on hyödynnettävä strategisesti, suunnitelmallisesti ja laaja-alaisesti ennaltaehkäisevien ja
korjaavien palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. - Toiminnallista ja rahoituksellista yhteistyötä on kehitettävä yhdessä järjestöjen kanssa
systemaattisesti. Hyvinvointialueen ja järjestöjen välisen yhteydenpidon ja tiedonvaihdon
käytäntöjä on parannettava merkittävästi. Lisäksi hyvinvointialueen henkilöstön toiminnallisia
resursseja on kohdennettava tavoitteelliseen yhteistoimintaan järjestöjen kanssa.
Palvelutarpeen arvioinnissa neuvosto toivoo seuraavien näkökulmien erityistä huomiointia: - Yksittäisen väestöryhmän tuleva palvelutarve ei ole suorassa yhteydessä kyseisen väestöryhmän
määrälliseen vähenemiseen. Esimerkiksi lasten ja nuorten sekä erilaisista hyvinvointiin ja
toimintakykyyn vaikuttavista ongelmista kärsivien ihmisryhmien osalta, pahoinvointikehityksessä
on jo nyt nähtävissä useita huolestuttavia kehityskulkuja. - Vähemmistöihin kuuluvien ihmisten erityiskysymysten tunnistaminen palvelujärjestelmän tasolla
on perusteltua. Tiettyyn vähemmistöön kuuluminen itsessään vaikeuttaa ihmisten yksilöllisiä
tarpeita huomioivien ja yhdenvertaisten palveluiden saantia. - Palvelutarpeet ja palveluiden tuottamisolosuhteet eroavat paikkakunnittain merkittävästi. Tämä
on huomioitava palveluita alueellisesti kohdennettaessa ja toteutettaessa. - Järjestöjen rahoitusympäristössä tapahtuu lähivuosina merkittäviä muutoksia Opetus- ja
kulttuuriministeriön valtionavustustason vähentyessä nykyisestä n. 15-prosenttia ja Sosiaali- ja
terveysministeriön (STEA) n. 30-prosenttia. Siten järjestöjen toiminta vähenee Pohjois-Savossa
merkittävästi. Tästä seuraa voimakasta palvelutarpeiden kasvua eri ihmisryhmien kohdalla,
johon hyvinvointialueen on itse vastattava.
Järjestöjen tunnistaminen yleishyödyllisinä, tuloksellisina ja kustannustehokkaina toimijoina
Järjestöt on tunnistettava yleishyödyllisinä toimijoina ja monipuolisina toimijoina lakisääteisten
palveluiden tuottajaroolia laajemmin. Järjestöjen yleishyödyllinen toiminta on moninaista ja
moninaisille ihmisryhmille kohdennettua. Yleishyödyllistä toimintaa tuotetaan
vapaaehtoistoimintana mutta myös erityisosaamista edellyttävänä vaativana ammatillisena
toimintana sekä asiantuntijatyönä. Järjestöjen toiminta on myös kustannustehokasta, esimerkiksi
toiminnan ennaltaehkäisevyyden ja ammatillisesti järjestetyn vapaaehtoistoiminnan merkittävän
volyymin vuoksi. Lisäksi uudistuksessa on korostettava Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä
hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskinäisen integraation vahvistamisen merkitystä.
Hyvinvointialueen palvelustrategia perustuu
ennaltaehkäisevien ja perustason palveluiden vahvistamiselle, laadukkaalle ja asiakaslähtöiselle
työnteolle, eri palveluiden yhteensovittamiselle sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle.
Järjestöneuvosto ehdottaa seuraavia palvelustrategian tavoitteita tukevia ratkaisuja osaksi
tulevaisuuden palvelujärjestelmää.
Yhdenvertaisuuden huomiointi digitaalisia palveluiden painoarvoa lisättäessä
Hyvinvointialue suunnittelee kattavansa 25-40 -prosenttia palveluista digitaalisesti. Pohjoissavolaisten
edellytyksiä hyödyntää digitaalisia palveluita vaikeuttavat merkittävästi esimerkiksi ikään, kieleen,
vammaisuuteen, toimintakyvyn ja terveyden eri osa-alueisiin, vajaatyökykyisyyteen, mielenterveyteen,
sosioekonomiseen asemaan, traumaattisiin kokemuksiin sekä digitaitojen ja teknisten laitteiden
puutteisiin liittyvät tekijät. Lisäksi verkkoyhteydet ovat paikoin riittämättömät. Neuvosto ehdottaa, että
fyysisesti ihmisiä lähellä tuotettavat Digituki-palvelut vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen palveluita
yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.
Hyvinvointialueen toiminnallisten resurssien kohdentaminen monisektoriseen ja -alaiseen
yhteistoimintaan
Kokonaisjärjestelmän tasolla käytettävissä olevat resurssit tulevat vähenemään kunnissa,
hyvinvointialueella ja kolmannen sektorin toimijoilla radikaalisti. Palveluiden uudistaminen ainoastaan
sektorirajojen sisällä on ratkaisuna riittämätön. Hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteiden
saavuttamiseksi olisi kriittisen tärkeää kehittää eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa. Tämä on myös
palveluiden yhteensovittamisen ja hoidon jatkuvuuden kannalta olennaista. Neuvosto ehdottaa, että
hyvinvointialue määrittää henkilöstölleen yhdenmukaiset periaatteet ja työajalliset resurssit, joiden
puitteissa hyvinvointialueen ammattilaiset voivat toteuttaa tavoitteellista ja suunnitelmallista
yhteistoimintaa järjestöjen kanssa.
Hyvinvointikampus
Hyvinvointipisteet ovat uudistuksessa merkittävä osa palveluverkkoa. Neuvosto ehdottaa, että
hyvinvointipisteiden sijaan, hyvinvointialue käynnistää yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin
toimijoiden kanssa yhteishankkeen, jolla perustetaan pohjoissavolaisten tarpeita vastaava
hyvinvointikampusten verkosto. Hyvinvointikampukset toimisivat hyvinvointialueen, järjestöjen, kuntien ja
muiden kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden paikallisina yhteistoiminta-alustoina hyvinvointialueen
liikkuvien palveluiden palvelupaikkoina toimimisen lisäksi.
Hyvinvointialue rahoituksellisena kumppanina järjestöille
Rahoitusympäristön muutosten lisäksi, yksi merkittävä järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa ja järjestöissä
kehitettyjen tuloksellisten ratkaisujen vakiintumista vaikeuttava tekijä on valtakunnallisen
rahoitusjärjestelmän hankepainotteisuus ja lyhytjänteisyys. Neuvosto ehdottaa, että hyvinvointialue
turvaa omalta osaltaan mahdollisimman vakaan, ennakoitavan ja tuloksellista toimintaa
pitkäjänteisesti ylläpitävän rahoituksen järjestöille. Järjestöt kykenevät usein tukemaan tuloksellisesti
juuri niitä ihmisiä, jotka palvelujärjestelmästä, palveluista tai yksilöllisistä syistä eivät saa tarvitsemaansa
tukea julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvinvointialueen avustusjärjestelmässä tulee
keskittyä järjestöjen tulokselliseksi todennettujen toimintojen vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen sekä
hankerahoituksissa vaadittavien omarahoitusosuuksien kattamiseen. Hyvinvointialue on
rahoituksellisena kumppanina ratkaisevan tärkeässä roolissa tukiessaan järjestöjä hankkimaan
hyvinvointialueen rahoitusosuuteen nähden moninkertaiset resurssit pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseksi yhdessä.
Pohjois-Savon järjestöneuvosto
Järjestöneuvosto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton pohjoissavolaisia yhdistyksiä ja
kansalaistoimijoita edustava yhteistyö- ja neuvottelutoimielin. Neuvoston tehtävänä on antaa
lausuntoja ja kannanottoja järjestöjä ja pohjoissavolaisten hyvinvointia sekä hyvinvointipalvelua
koskevissa asioissa sekä tukea omassa roolissaan järjestöjen toimintaa ja järjestöjen välistä yhteistyötä.
Järjestöneuvosto on myös yksi hyvinvointialueen vapaaehtoisista vaikuttamistoimielimistä.
Neuvoston vaikuttamistoimintaa ohjaavat seuraavat järjestöneuvoston kokouksen hyväksymät
vaikuttamistoiminnan periaatteet:
➢ Ihmisten ja ihmisryhmien moninaisuus
➢ Järjestöjen moninaisuus
➢ Kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden merkitys & toimintaedellytykset
➢ Yhteistyön ja kumppanuuden merkitys
➢ Aluelähtöisyys ja alueellisuus
➢ Ratkaisuhakuisuus
Järjestöneuvoston lausunto perustuu edellä kuvattujen periaatteiden lisäksi Pohjois-Savossa toimiville
järjestöille tehdyn periaatekyselyn ja lausuntoluonnoksen kommentointikierroksen tuloksiin. Lausunnon
on kirjoittanut järjestöneuvon työvaliokunta järjestöneuvoston kokouksen myöntämään mandaattiin
perustuen. Tämän lisäksi järjestöneuvosto on rohkaissut järjestöjä toimittamaan hyvinvointialueelle
järjestö- ja toimialakohtaisia lausuntoja, joissa kolmannen sektorin toimijat voivat nostaa esiin
yksityiskohtaisempia huomioita esimerkiksi tietyn ihmisryhmän tai paikkakunnan erityiskysymysten
osalta.
Järjestöneuvoston puolesta,
Tatu Tossavainen,
Pohjois-Savon järjestöneuvoston puheenjohtaja
+358404874806