Nuorten osallisuus ei ole pelkkä kaunis tavoite, vaan elävän demokratian ja kestävän yhteiskunnan elinehto.
Kun nuori kokee, että hänen mielipiteillään on merkitystä ja että hän voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä, syntyy pohja luottamukselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Silti todellisuus on karu: monien nuorten ääni ei kanna päätöksentekoon asti. Heikoimmin se kuuluu juuri niiden kohdalla, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa ja marginalisoidussa asemassa.
Kun puhumme haavoittuvassa asemassa olevista ja marginalisoiduista nuorista Suomessa, tarkoitamme monimuotoista joukkoa, jota yhdistää yksi asia: he ovat vaarassa jäädä päätöksenteon ja osallisuuden ulkopuolelle.
Tähän ryhmään kuuluvat nuoret, jotka elävät taloudellisissa ja toimeentulovaikeuksissa, pitkäaikaistyöttömät ja koulutuksen ulkopuolella olevat, sekä ne, jotka kamppailevat mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa. Mukana ovat myös nuoret, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus, neurokirjon nuoret, maahanmuuttajataustaiset ja monikieliset nuoret, sekä turvapaikanhakijat ja paperittomat.
Haavoittuvassa asemassa ovat usein myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret, sijaishuollossa elävät tai kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat nuoret sekä ne, jotka kantavat traumaattisia kokemuksia sodasta, väkivallasta tai syrjinnästä.
Yhteistä näille nuorille on, että heidän äänensä jää liian usein kuulematta – ei siksi, etteikö heillä olisi sanottavaa, vaan siksi, että yhteiskunnan rakenteet ja ilmapiiri eivät anna tilaa heidän osallistumiselleen.
Elina Elme
Kirjoittaja työskentelee Nuorten Palvelu ry:ssä ja uskoo, että jokaisella nuorella on oikeus empaattiseen kohtaamiseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa omaan elämäänsä sekä ympäröivään yhteiskuntaan.
Kohteesta vaikuttajaksi (KoVa)-hanke vahvistaa nuorten aikuisten yhdenvertaista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Hanke keskittyy erityisesti niihin 18–29-vuotiaisiin nuoriin, joiden ääni jää yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa usein kuulematta. Hanke toteutetaan vuosina 2025–2028, ja sen toteuttavat Nuorten Palvelu ry, Rauhankasvatusinstituutti ry sekä Into ry laajassa yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten kumppaneiden kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.