Yhteisössä on kiusaamista juuri niin paljon kuin sitä sallitaan

Kiusaaminen alkoi ala-asteella ja jatkui yläasteen loppuun. Tyttöjen kesken kiusaaminen oli aina epäsuorempaa, joten siihen ei voinut kukaan aikuinen puuttua. Enkä kyllä siitä ikinä kertonutkaan. Kiusaajat esittivät kaveria kasvotusten, sitten pilkkasivat selän takana. Monesti ryhmätöissä aloitin työn ryhmässä ja lopulta jäin yksin, koska muut ryhmäläiset vaihtoivat salaa aihetta. Yläkoulussa minusta leviteltiin juttuja, pilkattiin vaatteita ja kenkiä, jätettiin yksin. Sain kavereita muilta luokilta ja tukioppilastoiminta oli pelastukseni, mutta oppituntisin olin aina hyvin yksin. Kiusaajani eivät onneksi yksikään jatkaneet lukioon, joten elämäni suunta kääntyi ysiluokan päättyessä. Onnellisimmillani olin lukiossa ja yliopistossa, kun viimein ymmärsin, että saan olla juuri sellainen kuin olen ja minusta voidaan silti pitää, minua voidaan rakastaa.

Nainen, 31v

Nuorten Palvelu ry:n Etsivä Nettityö käy vuosittain tuhansia keskusteluja nuorten kanssa erilaisista arjen asioista ja mieltä painavista aiheista. Nettityössä nuorten kokema kiusaaminen näyttäytyy monin eri tavoin. Nuori saattaa kertoa ihan suoraan juuri tapahtuneesta kiusaamisesta, tai sitten keskustelujen edetessä ja ajan kuluessa asia saattaa tulla ilmi vaikkapa jonkin muun oireilun kautta.

”Nuori saattaa esimerkiksi kertoa satuttavansa toistuvasti itseään, ja taustalta paljastuukin pitkään jatkunut kiusaaminen koulussa tai somessa. Nuori saattaa olla myös eristäytynyt, pudonnut kaveriporukoista, ja katkaissut kaikki mahdolliset muut sosiaaliset kontaktinsa kiusaamisen takia. Kierre saattaa olla jo hyvinkin pitkä ennen kun siitä uskalletaan kertoa luotettavalle aikuiselle- kun ei tavallaan haluta huolestuttaa ketään. Kiusaamiseen liittyy usein paljon syyllisyyttä, pelkoa, häpeää, ahdistusta ja monesti siitä kertomisen kynnys onkin nuorelle suuri.” kertoo Nuorten Palvelun Etsivässä Nettityössä jo pitkään työskennellyt Veera.

Monelle kiusatulle saattaa olla vaikeaa muodostaa luottamuksellisia suhteita, esimerkiksi eri palveluihin hakeuduttaessa. Vaikka tilanne ei sillä hetkellä olisikaan akuutti, nuori saattaa palata keskusteluissa usein menneisiin tapahtumiin ja muistaa pitkänkin ajan jälkeisiä tapahtumia kuin ne olisivat juuri äskettäin tapahtuneita. Kiusaaminen siis jättää vahvasti jäljet, tapahtui se sitten koulussa, kotona, tai somessa.

Samanlaisia kokemuksia on myös Nuorten Palvelun Zempparitoimintaan osallistuneilla nuorilla. Kaikista eniten tukihenkilötoiminnassa näkyy kiusaamisesta aiheutunut yksinäisyys ja eristäytyminen. Kiusaamista voi olla edelleen olemassa, ja siitä syystä on vaikea olla sekä koulussa että koulun ulkopuolella sosiaalisissa tilanteissa. Joillakin eristäytyminen jatkuu myös kiusaamiskokemuksen loputtua.

”Kiusattujen on vaikea luottaa ihmisiin ja sen vuoksi ottaa heihin kontaktia. Ahdistuksen tunteet ja pelot myös helposti aktivoituvat, jos henkilöt ovat ihmisten parissa, ja se voi estää tai ainakin vähentää sosiaalista elämää. On myös nuoria, joiden kiusaaminen on ollut niin totaalista, ettei heillä ole päässyt syntymään ystävyyssuhteita kiusaamisen jälkeen.” kertoo vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Riitta. Tukihenkilötoiminnan kautta voi löytyä se ensimmäinen ihminen, johon nuori uskaltaa luottaa ja jonka kanssa voi pikkuhiljaa lähteä sosiaalisiin tilanteisiin – vaikkapa kahvilaan – yhdessä.

#STOPkiusaamiselle kampanja

#STOPkiusaamiselle kampanja starttasi tällä viikolla ja kampanjan toteuttaa yhteistyökumppanimme Citycon Suomi, jonka kauppakeskusten henkilökunta – yli 3000 – aikuista on tehnyt #STOPkiusaamiselle -lupauksen. Myös me Nuorten Palvelu ryllä lupaamme puuttua kiusaamiseen!

Lisäksi mukana on merkittävä liuta somevaikuttajia: oman lupauksensa kiusaamista vastaan tekevät Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello.