Kiusaamista on ollu pitkään ja se alko ihan eskarissa perus syrjimisellä ja nimittelyllä mut pahinta oli kun se siirtyi nettiin ja ne kiusaajat pääs jopa ”kotiin” asti huutelee kaikkee ja sit rupeski jo hauskana memenä levii netis settiä joka oli inhottavaa. Homma on aika paljon rauhottunut vasta kun muutti toiselle paikkakunnalle.
Nuorten Palvelu ry:n Zempparitoimintaan osallistuneiden nuorten yleisimpiä kiusaamisen kokemuksia ovat sanallinen kiusaaminen ja kiusaaminen somen välityksellä, mutta valitettavasti myös fyysistä, hyvin aggressiivista päällekäymistä ja kiusaamista edelleen tapahtuu. Piilokiusaaminen näkyy myös esim. jättämisenä WhatsApp-ryhmän ulkopuolelle tai kutsumatta jättämisenä yhteisiin juhliin tai tapahtumiin. Usein näihin kuitenkin liittyy myös suora sanallinen kiusaaminen. Viesteillä käytyä sanailua on vaikea täysin estää eikä se niin helposti tule aikuisten tietoisuuteen kuin äänekäs nimittely tai fyysinen kiusaaminen. Edelleen osa lapsista ja nuorista ei uskalla kertoa kenelläkään aikuiselle kiusaamisesta, varsinkaan sen alkuvaiheessa. Monesti tilanteet voivat olla jo ahdistavia ja invalidisoivia kiusatun kannalta ennen kuin ne päätyvät esim. vanhempien tai opettajan tietoisuuteen.
Sosiaalisen median ja älylaitteiden suosion lisääntyminen ja yleistyminen on tuonut kiusaamiseen uusia piirteitä. Ennen kiusaaminen päättyi koulupäivän päättyessä, mutta nyt kiusaamisen väline voi kulkea taskussa aina mukana. Nettikiusaamistilanteita voidaan ratkoa kertomalla tilanteesta, puuttumalla siihen ja pyytämällä apua. Lisää vinkkejä löydät tämän blogin lopusta. Nettikiusaaminen saattaa täyttää myös rikoksen merkit: kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, laiton uhkaus ja pakottaminen ovat rikoksia, jotka usein näyttäytyvät nettikiusaamisessa. Kiusaajan yllyttäjä ja avunantaja voidaan myös tuomita avunantamisesta rikokseen. Kyseessä voi olla siis aidoista rikoksista, jotka kiusaamis -termi piilottaa alleen. Lisää kiusaamisen rikosnimikkeistä voit lukea täältä.
SoMe ja Nuoret kyselyyn vastanneista 13-29-vuotiaista nuorista yli 60% on nähnyt toisen kiusaamista somessa ja noin 25% on kokenut jonkinlaista kiusaamista somen palveluissa. Myös Elisa teki syksynä 2018 tutkimuksen, jossa kysyttiin 15–17-vuotiailta nuorilta heidän kokemuksiaan nettikiusaamisesta ja -häirinnästä. Tutkimuksen mukaan toistuvaa ja jatkuvaa kiusaamista netissä kokee noin 15% nuorista, mutta jopa 63% nuorista kertoi joutuneensa joskus häiriköinnin tai ahdistelun kohteeksi verkossa.
Netissä koetun häiriköinnin kerrottiin aiheuttavan ahdistusta, häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Koulukiusaamisella voi pahimmillaan olla vakavat seuraukset: Tutkimusten mukaan 6–17-vuotiaat kiusatut kärsivät muita todennäköisemmin esim. päänsäryistä, vatsakivuista ja univaikeuksista. Heillä on myös muita suurempi riski poissaoloihin, syrjäytymiseen ja psykoottisiin oireisiin. Kiusaamisen jäljet voivat näkyä vielä aikuisenakin, sillä lapsena kiusatut aikuiset sairastuvat kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Yleensä diagnoosi on masennus tai ahdistus, joihin voi liittyä myös fyysisiä oireita. Pahimmissa tapauksissa kiusaaminen voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja joskus myös itsemurhiin.
Kiusaamista tapahtuu myös digitaalisten pelien maailmassa. Pelitutkija Mikko Meriläinen löytää pelimaailman vihapuheelle, huonolle käytökselle ja kiusaamiselle kolme syytä. Ensimmäinen on monen suosikkipelin kilpailullisuus. Tunteet kuumenevat samoin kuin jalkapallo- ja jääkiekko-otteluissa: kun joku pelaajista tekee maalin, riemu on mieletön ja hetken vallitsee voittamaton tunne, joka kasvattaa itsevarmuutta. Kun taas joku omasta tiimistä laukoo ohi tai toinen joukkue tekee maalin, pettymys ja viha ovat pinnalla. Samoja efektejä on pelimaailmassa. Toinen syy on peliympäristön anonyymiys, jonka myötä pelaajat voivat valitettavan turvallisesti huudella, mitä sylki suuhun tuo. Kiinnijäämisen tai rangaistusten riski on vähäinen. Kolmanneksi pelimaailmaan on pesiytynyt ajatus siitä, että tällainen käytös on ok ja kuuluu juttuun. Voidaan puhua ilmiöstä, joka kuuluu tällä hetkellä onlinepelaamiseen.
Pelimaailmassa kiusaaminen voi olla toisen pilkkaamista esim. eri kielen ja kommunikaation ongelmien takia sekä (oman tai toisen) huonon menestyksen tai tehdyn virheen takia. Pelimaailmassa on harmittavan yleistä tarttua toisen virheisiin, eikä katsoa itseään peilistä ja myöntää oma erehdys tai osaamattomuus. Usein se näkyy siten, että itse tekee arviointivirheen minkä takia esim. oma pelihahmo kuolee ja pahimmillaan se voi johtaa tiimin häviöön. Tällöin tunnekuohun ja pettymyksen vallassa on vaikea myöntää tehneensä itse virheen, mikä johtaa siihen, että syytä etsitään muista pelaajista tai esim. laitteistosta: ”Mikset suojellu mua”, ”Miten se muka näki mut ja osu? Sil on varmasti huijauskoodit käytössä!” tai ”Tää netti on aivan surkee ja hiirikään ei toimi”. Joskus toki voi olla kyse tällaisista tilanteista ja silloin niitä täytyykin tarkastella kriittisesti ja korjata tilanne esim. muuttamalla tiimin taktiikkaa, ilmoittamalla huijaamisesta ylläpidolle tai hankkimalla parempi netti tai hiiri. Yleensä kyse on kuitenkin siitä, että pelaaja purkaa pettymyksen tunnetta muihin. Usein tällaiseen pelaajaan viitataan sanalla ”toxic” (myrkyllinen) tai ”suolainen”. Lisää toxic- pelaajista voit lukea mm. tästä Ylen jutusta. Myös naisvihaa esiintyy pelimaailmassa ja se näyttäytyy mm. haukkumalla, vähättelynä tai jopa seksuaalissävytteisinä viesteinä ja rakkauden osoituksina. Lisää naisten kohtelusta pelimaailmassa voit lukea tästä Ylen jutusta.
Sanoja, joita pelimaailmassa esiintyy usein toisen sormella osoittamiseksi ovat mm.
- ”noob” – aloittelija, osaamaton
- ”default skin” – henkilö, jolla on pelin alkuperäinen ulkoasu käytössä muiden asujen sijasta
- ”hacker” tai ”cheater” – käyttäjä, joka käyttää omaa pelaamistaan helpottavia koodeja esim. tähtäämisen parantamiseksi tai seinien läpi näkemiseksi.
Näiden sanojen käyttäjä on usein nuori tai epävarma pelaaja, joka haluaa toista loukkaamalla saada itselleen varmemman olon tai joka vielä opettelee pelimaailmassa kommunikointia. Nämä sanat kertovat kuitenkin aina enemmän niiden sanojasta kuin siitä henkilöstä kenelle sanat sanotaan. Usein nämä sanat eivät osu oikeaan tai kerro haukuttavasta pelaajasta mitään. Näiden sanojen tarkoitus on vain korostaa sitä, että toisen on oltava huonompi kuin mitä itse on, koska toinen on tehnyt virheen tai ei tiedä tarkkaan pelin teemoja, tai koska hänellä ei ole uutta hienoa skiniä. Harvassa pelissä esim. ulkoasu vaikuttaa itse pelaamiseen millään lailla, vaan samat taidot ja ominaisuudet ovat pelaajilla, joilla on ”default skin” tai oikealla rahalla ostettu ulkoasu. Koska omaa virhettä ei voi myöntää, toisen on oltava itseä parempi vain siksi, että huijaa jollain tavalla.
Positiivisena näkisin kuitenkin sen, että yleensä muut pelaajat puuttuvat ”toxicisen” pelaajan käytökseen. Pelaajan käytökseen voi puuttua sanomalla suoraan hänelle, että toxicinen käyttäytyminen ei ole ok, tai ilmiantamalla käyttäjän pelin ylläpidolle. Toxiciselle pelaajalle takaisin huutelu harvoin ratkaisee mitään. Toxicinen pelaaja saa harvoin pidemmän päälle peliseuraa, sillä pelejä pelataan kuitenkin hauskuuden ja tietynlaisen yhteisöllisyyden takia. Harva jaksaa kuunnella toisen haukkumista ja mikkiin huutamista useamman matsin ajan, vaan suurin osa haluaa pelikaveriksi hyvän tyypin, joka myöntää virheensä ja kommunikoi muun tiimin kanssa järkevästi. Omat virheet myöntämällä ja niitä eri kannoilta tarkastelemalla voi myös aidosti kehittyä pelaamisessa paremmaksi. Monesti myös metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan: olemalla itse toiselle avulias ja hyvä tyyppi, saa usein samanlaista kohtelua osakseen.
Viisi vinkkiä verkkokiusatulle
1. Lopeta!
Pyydä kiusaajaa lopettamaan. Kerro, että hänen lähettämänsä viestit tuntuvat sinusta pahalta ja ovat väärin. Jos näet, että jotain kiusataan netissä älä jaa kiusaajan viestejä eteenpäin.
2. Ignooraa!
Älä vastaa kiusaajan viesteihin, jos hän jatkaa käytöstään pyyntösi jälkeen. Viesteihin vastaaminen usein vain pahentaa tilannetta, sillä kiusaaja usein hakee pelästyneitä tai suuttuneita reaktioita kiusatulta. Jos kiusattu ei reagoi mitenkään, on mahdollista, että kiusaaja turhautuu ja lopettaa ärsyttämisen.
3. Tallenna!
Myös ikävät ja loukkaavat viestit kannattaa jättää talteen todistusaineistoksi. Laita ylös myös mahdolliset nimimerkit, sähköpostiosoitteet yms. tieto, josta voi olla myöhemmin hyötyä kiusaamisen selvittelyssä.
4. Estä ja ilmianna!
Useimmissa sovelluksissa voit estää/ blockata kiusaajan viestit ja ilmiantaa/reportata kiusaajan sivuston ylläpidolle.
5. Kerro!
Luotettavalle aikuiselle on tärkeää kertoa kohtaamastaan, ettei paha mieli jää vaivaamaan. Aikuiset auttavat kiusaamisen
selvittelyssä.
Viisi varoitusta verkkokiusaajalle
1. Jätät aina jäljen kiusaamisesta
Todistusaineistoa on helppo kerätä sinua vastaan.
2. Aina kun kohtelet muita huonosti, haavoitat myös itseäsi
Kiusaaja kärsii yhtä paljon pahasta mielestä kuin uhrikin.
3. Verkko ei koskaan unohda tekoja.
Aiempi käytös tai ajattelematon teko voi estää koulun, työpaikan tai kaveruuden myöhemmin.
4. Kiusaaja on velvollinen korvaamaan kiusaamisesta aiheutuneet vahingot
Lain mukaan kiusaaja syyllistyy rikokseen (mm. kunnianloukkaus, kotirauhan häirintä).
5. Pyydä apua!
Kiusaajaksi voi päätyä, vaikka sitä ei haluaisi. Luotettava aikuinen tietää miten tilanteen voi ratkaista.
#STOPkiusaamiselle kampanja
#STOPkiusaamiselle kampanja starttasi tällä viikolla ja kampanjan toteuttaa yhteistyökumppanimme Citycon Suomi, jonka kauppakeskusten henkilökunta – yli 3000 – aikuista on tehnyt #STOPkiusaamiselle -lupauksen. Myös me Nuorten Palvelu ryllä lupaamme puuttua kiusaamiseen!
Lisäksi mukana on merkittävä liuta somevaikuttajia: oman lupauksensa kiusaamista vastaan tekevät Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello.
Käy lukemassa muiden tarinoita ja kertomassa anonyymisti omat kokemuksesi kiusaamisesta tai siihen liittyen kampanjasivustolla stopkiusaamiselle.fi 👍
~Mediakasvattaja Asta Keskisaari.
Nuorten Palvelu ry
Vuorikatu 26 B., 6 krs.
70100 Kuopio
nuortenpalvelu@
nuortenpalvelu.fi
Y-tunnus 0292537-3