Seuraava mielipidekirjoitus julkaistiin Savon Sanomissa 19.3.2024. Jutussa mm. Nuorten Palvelu ottaa kantaa Pohjois-Savossa tärkeän Tukiportaan toiminnan lopettamiseen liittyen. Lehden tilaajat voivat lukea alkuperäisen jutun maksumuurin takaa osoitteessa Lukijan Sanomat | Tärkeä yhteistyöverkosto ymmällään Tukiportaan sulkemisesta: ”Kuulimme tästä asiasta ensimmäisen kerran mielipidekirjoituksen myötä” | Pääkirjoitus & mielipide | Savon Sanomat

Tärkeä yhteistyöverkosto ymmällään Tukiportaan sulkemisesta: ”Kuulimme tästä asiasta ensimmäisen kerran mielipidekirjoituksen myötä”

”Nimimerkki ”Äiti” kirjoitti Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutusyksikkö Tukiportaan toiminnan lopettamisesta ja sen aiheuttamasta huolesta (SS 3.3.).

Me paikalliset mielenterveys- ja nuorisojärjestöt kuulimme tästä asiasta ensimmäisen kerran mielipidekirjoituksen myötä. Olemme yhtä ymmällämme kuin kirjoittaja.

Tukiportaan toiminnan on suunniteltu päättyvän huhtikuun lopussa. Yövalvonta päättyy jo maaliskuun aikana.

 

Vuonna 2023 Tukiportaan kuntoutusjaksolla olleiden keski-ikä oli 29 vuotta. Tiedetään, että nuorten aikuisten pahoinvointi on lisääntynyt ja avun saamisessa mielenterveyspalveluista on vaikeuksia. Siksi on käsittämätöntä, että Pohjois-Savon hyvinvointialue lopettaa juuri tälle kohderyhmälle tarpeellisen kuntoutusyksikön toiminnan.

Saamiemme seurantatietojen perusteella Tukiportaan tärkeimpiä kuntoutumista edistäviä tekijöitä ovat olleet säännöllinen vuorokausi- ja ateriarytmi (77 %), henkilökohtainen ohjaus (67 %) ja vertaistuki (54 %). Tukiportaan työntekijöiden mukaan uuteen, KYSin tontille rakennettuun psykiatriseen Lainesairaalaan ei ole tulossa lyhytaikaista ympärivuorokautista psykiatrista arviointia ja kuntoutusta, joka tähtäisi nimenomaan arjessa selviytymiseen ja korvaisi Tukiportaan toiminnan.

Näin ollen lopettamispäätöksellä heikennetään merkittävästi psyykkisesti oireilevien hoidon jatkuvuutta.

Kun tämä yhdistetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen resurssipulaan, seurauksena on se, että psyykkisesti oireilevat kotiutetaan huonokuntoisina. Oireilun uusiutumisen ja kroonistumisen riski kasvaa rajusti.

Myös itsemurhariski kasvaa, kun psyykkisesti oireileva jätetään osastohoidon jälkeen ilman kunnollista kuntoutumisen tukea.

Hoitopolun heikentäminen lisää omaisten ja läheisten vastuuta ja kasvattaa myös heidän uupumisriskiään.

 

Merkittävä osa psyykkisesti oireilevista on saanut Tukiportaan kuntoutusjakson jälkeen psykososiaalista tukea järjestöiltä. Yhteistyön vahvistaminen on Pohjois-Savon hyvinvointialueen strateginen tavoite.

Hyvinvointialueen pitäisi käydä jo hyvissä ajoin vuoropuhelua järjestöjen kanssa, kun palveluihin tehdään merkittäviä muutoksia niin kuin nyt on tehty. Tällöin järjestöillä olisi paremmat edellytykset reagoida tuleviin katvealueisiin, jottei yksikään psyykkisesti oireileva putoaisi pois tarvitsemansa tuen piiristä.

 

Toivomme, että Pohjois-Savon hyvinvointialue ehkäisee kaikin mahdollisin tavoin muutosten negatiivisia vaikutuksia ja vaalii psykiatrisesti oireilevien ja heidän läheistensä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

 

Maija Tapanainen on Mielihyvin Savosta ry:n toiminnanjohtaja.

Tatu Tossavainen on Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja.

Niina Pitkänen on Syömishäiriöliitto Syli ry:n aluekoordinaattori.

Janne Hiltunen on Turvalinkki ry:n toiminnanjohtaja.

Johanna Björn on Savon Mielenterveysomaiset – FinFami ry:n toiminnanjohtaja.”