Meidän kylän nuoret -hankkeessa on koko hankkeen ajan kulkenut rinnakkain kaksi polkua. Olemme tehneet, kokeilleet, kehittäneet ja juurruttaneet toimintoja toiminta-alueen paikkakunnille. Näkyvimpiä esimerkkejä tästä ovat hankkeen nuorille suunnatut tapahtumat, työpajat, teemaillat, Olkkarit sekä tukihenkilötoiminta Metkakaveri. Toimintojen ytimessä ovat olleet kautta linjan nuorten vertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys.

Toisena, hyvin viitoittavana polkuna on hankkeessa ollut muotoilla prosessi ja malli siitä, kuinka pystymme vahvistamaan ja vaikuttamaan 16-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuntalaisten kasvuun ja itsenäistymiseen liittyviin tarpeisiin. Hankkeessa haluamme tukea myös sitä, että nuoret aikuiset tulevat kuulluiksi omassa elinympäristössään. Pienissä kunnissa tavanomaista on, että nuorisotyötä toteutetaan monen muun tärkeän kunnallisen työtehtävän ohessa. Usein nuorisotyönohjaaja työskentelee yksin, ja peruskouluikäisten tukeminen ja heidän kanssaan toimiminen vievät työresurssista suuren osan. Turvallisia ja lämpimiä kokoontumispaikkoja nuorille on vähän. Toimintoja, jotka suoraan kohdistettaisiin 16-vuotiaille tai sitä vanhemmille nuorille, ei juurikaan ole.

Hankkeessa kehittelemässämme mallissa kaiken lähtökohtana on olemassa olevien resurssien ja toimintojen kartoitus. Olemme halunneet luoda kestävää toimintaa, joten se ei voi perustua resursseihin, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Kyselyt ja haastattelut nuorille, nuorten kanssa toimiville ammattilaisille ja kuntalaisille auttavat hahmottamaan, millaista toimintaa paikkakunnalla jo on ja mitä uutta kuntaan kaivataan. Oleellista uuden toiminnan kehittämisessä on aloittaa yhteistyöstä ja sellaisesta kokeilevasta toiminnasta, minkä olemassa olevat hartiat varmasti kestävät kantaa. Uuden toiminnan aloitus, saatikka toiminnan vakiintuminen vievät aikaa ja resursseja. Hankkeen aikana on kuitenkin havaittu, että kun toiminta vakiintuu ja tavoittaa myös aiemmin ulkopuolelle jääneet nuoret, kehittämistyö lopulta säästää resursseja.

Pienet paikkakunnat eivät ole massaa, vaikka valtamedian keskustelussa sellainen kuva voi syntyä. Kun asukkaita on vähemmän, korostuvat yhteisön tarinat, historia ja toimintakulttuuri. Kun näitä ominaispiirteitä kuullaan, niin uskon, ettei ole niin pientä kuntaa, jossa ei voitaisi saada jotain uutta aikaan nuorten tukemiseksi. Olennaista on, että tahtoa uuden kokeilemiseen löytyy. Jos innostus löytyy useammalta kuin yhdeltä kuntalaiselta, mahdollisuudet kasvavat suuresti.

Riitta Rönkkö

ZEMPPARI

VERTZI

MEIDÄN KYLÄN NUORET

NUORTEN REVIIREILLÄ

TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ASIANTUNTIJAPALVELUT

VAIKUTTAMISTOIMINTA