Maaseutunuorten suuret valinnat

 

Maaseutunuorten suuret valinnat

Yhteishaku lukioon ja ammatillisiin opintoihin on käynnissä ja peruskoulunsa keväällä päättävien nuorten on tehtävä valinta omalla koulutuspolullaan. Kyseessä on yksi ensimmäisistä päätöksistä nuorten rakentaessa tulevaisuuttaan. Valintaan vaikuttavat monet tekijät kuten kavereiden valinnat, oppilaitoksen sijainti tai mielikuvat eri oppialoista. Meidän kylän nuoret -hankkeessa kohdataan pienten paikkakuntien nuoria, jotka joutuvat pohtimaan opiskelupaikkaa valitessaan lisäksi aivan erityisiä kysymyksiä kaupunkien nuoriin verrattuna.

Viime vuosikymmenten aikana lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten määrä on vähentynyt ja oppilaitokset ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole toisen asteen oppilaitosta tai koulutus- ja työllistymisvaihtoehdot ovat hyvin rajalliset. Siksi maaseutualueiden nuorilta koulutus- ja työelämäsuunnitelmat usein edellyttävät muuttosuunnitelmia tai valmiutta kulkea pitkiä päivittäisiä matkoja opintojen perässä. Koulupaikan sijainti haastaa myös taloudellisesti, sillä yhteiskunnan etuudet eivät kata asumisen tai koulumatkan kuluja kokonaan. Kotoa opiskelu on usein taloudellisempi vaihtoehto, mutta julkisen liikenteen yhteydet eivät välttämättä riitä takaamaan sujuvaa liikkumista kodin ja koulun välillä.

Kulkeminen opintoihin kauempaa voi myös asettaa nuoren erilaiseen asemaan sosiaalisesti. Osallistuminen iltarientoihin voi olla mahdotonta julkisen liikenteen varassa oleville, ja haastaa opiskelukavereihin tutustumista ja opiskeluyhteisöön kiinnittymistä. Lähemmäs opintoja muuttava nuori puolestaan saattaa joutua rakentamaan sosiaalisia verkostojaan uudestaan ja itsenäistymään varhain. Pienillä paikkakunnilla nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovatkin usein merkittävässä roolissa valmistelemassa nuorta varhaisempaan lähtöön kotoa esimerkiksi neuvomalla etuuksien hakemisessa ja ohjaamalla arjen taitojen harjoitteluun.

Vaihtoehtona voi olla oman paikkakunnan oppilaitokseen hakeminen, mutta sieltä ei välttämättä löydy nuorelle mieleistä alaa. Silloin nuori saattaa joutua tekemään kompromissin yhteiskunnan asettamien realiteettien ja omien tulevaisuuden haaveidensa suhteen, mikä voi vaikuttaa opiskelumotivaatioon.  Nuoret pohtivat yhtenä ratkaisuna oppisopimuskoulutusta, joka voisi osalle tarjota mahdollisuuden kouluttautua ja työllistyä haluamalleen alalle kotipaikkakunnan yritysten avulla. Kuitenkin tästä vaihtoehdosta puhutaan yhä verrattain vähän.

Nykypäivän muuttuvassa työelämässä arvostetaan kykyä valjastaa omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet tuottavalla tavalla mielekkään työn perustaksi. Myös pienten paikkakuntien nuorilla voi olla haave oman yksilöllisen elämänpolun löytymisestä.  Mahdollisuudet rakentaa omaa yksilöllistä polkua ovat kuitenkin erilaiset kaupungissa kuin pienillä paikkakunnilla ja asettavat nuoria myös mahdollisuuksien suhteen erilaiseen asemaan. Moni nuori voi kamppailla lähtemisen halun ja toisaalta pärjäämisen pelon ristipaineessa. On hyvä tunnistaa, kuinka kompleksisesta valinnasta voi olla kyse ja varmistaa, ettei nuori jää pohtimaan asiaa yksin.

Samat teemat voivat kuormittaa nuorten mieltä myös yhteishaun päättymisen jälkeen. Turvalliset aikuiset ovat nuorille erityisen merkityksellisiä tässä elämän muutosvaiheessa. Kuka tahansa aikuinen voi olla osaltaan tukemassa nuorta olemalla aloitteellinen ja kysymällä nuorelta esimerkiksi ”mitä kuuluu”.  Olemalla läsnä ja osoittamalla kiinnostusta nuoren asioihin viestimme, että olemme valmiita kuuntelemaan. Silloin nuoren voi olla helpompi ottaa puheeksi myös haastavia asioita.

Rakkaudellisesti, Meidän kylän nuoret -tiimi, Nuorten Palvelu ry