Minä ja Nuorten Palvelu

Aloitin työt nykyisellä työnantajallani (Iisalmen Nuorison Tuki ry) vuonna 2001. Tulin töihin silloisen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan poikatyönprojektiin. Vastavalmistuneena filosofian maisterina, jolla ei ollut päivääkään kokemusta (saati koulutusta) erityisnuorisotyöstä, olin alkuvaiheessa työn suhteen aika pyörällä päästäni. Työt alkoivat elokuussa ja muutaman kuukauden pestin jälkeen löysinkin itseni Nuorten Palvelu ry:n (myöhemmin NP) syyspäiviltä, koska edustamani yhdistys oli NP:n jäsenjärjestö. Syyskokousviikonloppu meni mukavassa ja innostavassa seurassa ja palasin kotiin mukanani monta uutta tuttavuutta. Tämän jälkeen syys- ja kevätpäiviä onkin kertynyt kontolleni jo aika monta eri puolilla Suomea. Joskun on jopa menty Suomen rajojen ulkopuolelle. Vuosi vuodelta ajauduin siis yhä syvemmälle mukaan NP:n toimintaan, mikä oli vain positiivista.

Muistelen edelleenkin lämmöllä reissuja käsivarren leirimajalle (muistini mukaan leirireissuja taisi tulla muutaman vuoden aikana yli 20). Reissuja kertyi paljon, sillä hankesuunnitelmaan oli kirjattu viikon leirijakso jokaisen aloittavan poikaryhmän kanssa. Ne olivat kaiken kaikkiaan mahtavia aikoja. Reissuja minulla oli ilo tehdä jo edesmenneen Ekon, eli Esko Komulaisen kanssa. Aloittaessame yhteiset reissumme Eko oli leirimajan suhteen jo veteraani ja hyvä niin. Oppini nuorisotyöhön tulikin paljolti juuri noiden reissujen aikana. Reissuja tehtiin mös tammikuun pakkasten ja kaamoksen aikaan, jolloin pakkanen parhaimmillaan huiteli lähes 40 asteessa. Tuossa lukemassa ei ole edes yhtään lapinlisää. Joskus ärräpäitä tuli niin nuorten kuin ohjaajienkin suusta, mutta kuten kuten laulukin kertoo, niin Lapin luonto loi outoa taikaa ja nuoret viihtyivät leirimajalla hyvin. Alkushokin jälkeen nuoret eivät yleensä olisi tahtoneet lähteä viikon jälkeen kotimatkalle.

Mahtavia reissuja siis kaiken kaikkiaan! Harmi vain, että nykyään ruuvia on väännetty työelämän suhteen niin tiukalle, ettei leiritoimintaan tahdo löytyä taloudellisia saatikka ajallisia resursseja. Väitän, että leiritoiminta on yksi parhaita ja tehokkaimpia (erityis)nuorisotyön muotoja! Viikon aikana voi tapahtua ihmeitä, varsinkin kun ollaan kaukana kaikesta, vailla nykyajan mukavuuksia. Nyt leirimajan tarina NP:n osalta on tullut päätökseen, sillä maja myytiin tämän vuoden syksyllä.

Olen ollut mukana myös NP:n lähialueyhteistyössä. Siihen liittyvät reissut ovat suuntautuneet rajantakaiseen Karjalaan, Sortavalaan ja Petroskoihin. Noiltakin matkoilta mukaan on tarttunut monta hienoa muistoa ja tuttavuuttta. Muistelen erityisesti sitä lämmintä vastaanottoa jonka saimme erään pienehkön karjalaiskylän koulussa. Sydämellisten tervetulotoivotusten jälkeen keskustelimme pitkään oppilaiden kanssa tulevaisuudesta ja tulevaisuuden haaveista. Keskustelun myötä saimme huomata, että on enemmän asioita jotka yhdistävät meitä kuin erottavat.

Jossakin vaiheessa (vuotta en nyt muista) minua yllytettiin pyrkimään mukaan NP:n hallitukseen ja pääsinkin sinne, alkuun varajäseneksi ja myöhemmin varsinaiseksi. Hallitustyön koin mielekkääksi ja pääsihän siin myös vaikuttamaan. Muistelen erityisellä lämmöllä Niemelän Arton puheenjohtajakautta, sillä Artolla oli iso sydän ja laaja-alainen näkemys. Haluankin uskoa, että jotain hyvää on tarttunut mukaani myös Arton myötä. Lopulta päädyin itse puheenjohtajaksi ja siinä pestisssä on vierähtänytkin jo tovi. Joku sanoisi varmaan, että liiankin kauan.

Paljon on tapahtunut vuosien aikana ja toiminta on monessa suhteessa mennyt eteenpäin. Ihmisiä on tullut ja mennyt ja jokainen heistä on jättänyt oman arvokkaan jälkeensä yhdistykseen. Kiitokset heille kaikille! Ei kuitenkaan pidä muistella liikaa menneitä (paitsi tässä kirjoituksessa), vaan pitää katse tiukasti suunnattuna tulevaisuuteen. Silti myös meneestä voi oppia ja sillä on paljon tarjottavaa myös tulevaisuuden suhteen. Olen urani aikana saanut huomata kuinka nuorisotyön saralla pyörää on aika ajoin keksitty uudelleen. Eli vanha ja jo lähes unhoon jäänyt työmuoto on kokenut uuden renesanssin. Näin voidaan sanoa mm. etsivästä työstä, jonka Nuorten Palvelu ry aikoinaan toi Norjasta Suomeen. Tämä tapahtui jo 1990-luvun alussa. Nykymuotoinen etsivä työ Suomessa on siis Nuorten Palvelu ry:n ansiokkaan työn tulosta!

Nuorten Palvelussa on kyetty olemaan ajan hermolla ja aika ajoin jopa askel pari sitä edellä.

NP:ssä mukana olo on tarjonnut monelta osin mahtavan näköalapaikan siihen, missä mennään nuorisotyön osalta valtakunnallisesti. Verkostoitumaankin olen päässyt ja NP:n kautta saaduista kontakteista on ollut hyötyä myös varsinaisessa leipätyössäni niin etsivänä kuin myöhemmin myös Iisalmen Nuorison tuki ry:n toiminnajohtajanakin.

Petri Karhu
Kirjoittaja on Nuorten Palvelu ry:n hallituksen puheenjohtaja