Muistatko vielä ensimmäisen koulupäiväsi? Sen hetken, kun reppu tyhjänä, avoimin mielin, jännittyneenä ja intoa puhkuen suuntaat kohti uutta ja jännittävää koulumaailmaa. Tuolloin sitä ei luultavasti osannut sanoittaa juuri näin, mutta ehkä näitä fiiliksiä se silloin kirvoitti meissä kaikissa. Tällainen kuva minulle värittyi mieleen, kun toisen vuoden yhteisöpedagogi opiskelijana ja Nuorten Palvelun harjoittelijana pääsin osallistumaan NUORI2020 tapahtumaan Tampereelle.

Valtakunnalliset kasvatuksen ja nuorisotyön päivät tarjosivat mm: tiiviit kolme päivää lukuisia puheenvuoroja, workshopeja, paneelikeskusteluja ja verkostoitumista, uusia menetelmiä ja näkökulmia. Voin omalta kohdalta todeta, että nämä kolme toiminnan täyteistä päivää myöhemmin huomasin, että repussani on valtava määrä työvälineitä, joilla nuorisotyö on saatu nykyiseen loistoonsa. Reppuuni mahtui myös näkökulmia, joilla nuorisotyötä tullaan kehittämään ja monipuolistamaan tulevana vuosikymmenenä.

NUORI2020 tapahtumassa pääsi aitiopaikalta näkemään ja kokemaan mikä nuorisotyön tila on tällä hetkellä. Tällä vuosisadalla yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä puhututtaa verkkopalveluiden monipuolistuminen sekä maapallon kestokyvyn rajojen ymmärtäminen kollektiivisesti. Lisäksi alamme ymmärtää sosiaalisen pääoman arvoa niin vapaa-ajalla kuin työpaikoilla.

Otetaan katsaus hetkeksi niihin menetelmiin ja käytäntöihin, joista tulevan vuosikymmen hyvinvointia lähdetään ammentamaan. Seminaarissa oli vahvasti esillä monikulttuurisuus, jaksaminen työssä ja vapaa-ajalla sekä hyvinvointi digiajassa. Lisäksi esillä olivat nykypäivän vanhemmuuden haasteet, tunnetaidot ja yritysyhteistyön uudet tuulet. Voisin jatkaa listaa loputtomiin, mutta voimme yhteisesti todeta, että selkeä havaittavissa oleva suunta on pyrkimys ennakoimaan toimintaa asioihin reagoimisen sijaan. Voimme uskoakseni olla yhtä mieltä siitä, että jos ajattelisimme muutoksen olevan henkilö, olisi hänet huomattavasti mukavampaa päästää kotiimme, kun on saanut itse hänet sinne kutsua.

Vielä ennekuin lukijan into on lopahtanut täysin, kerron minkä asian huomaaminen NUORI2020-tapahtumassa oli mieleenpainuva hetki. Puhumme usein niistä asioita, jotka ovat huonosti tai siitä mitä pitäisi kehittää, mutta unohdamme harmillisen usein nostaa ne asiat esiin mitkä ovat jo todella hyvin. Monet tilastot kertovat siitä, että nuoret elävät maailmassa, jossa erilaiset haitalliset kehityskulut vähenevät, kuten alkoholinkäyttö tai koulukiusaaminen. Näiden ilmiöiden vähentyminen tulee toisinaan ihmisille yllätyksenä. Negatiiviset tapaukset valitettavan usein ylittävät uutiskynnyksen ja samalla peittävät näkyvistä nuorten maailmassa tapahtuvat positiiviset muutokset. Lisäksi tämä ylläpitää helposti harhaista käsitystä siitä, että asiat olisivat huonosti. Yritetään siis muistaa, että asiat ovat muuttuneet huimasti parempaan suuntaan, vaikka riittämättömyyden tunne yrittää toisinaan päänsä nostaakkin. Kuten eräs nuori sanoi mielestäni hyvin: ´´Rajoja ei välttämättä tarvitse aina kokeilla, kun niistä voidaan nykyisin keskustella”.

Tuomas Puustinen