ZEMPPARI

VERTZI

MEIDÄN KYLÄN NUORET

NUORTEN REVIIREILLÄ

TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ASIANTUNTIJAPALVELUT

VAIKUTTAMISTOIMINTA

Nuorten reviireillä -toiminnan arviointi 2017-2019

Nuorten reviireillä toimintaa arvioitiin kiitettäväksi

Nuorten reviireillä toimintakauden 2017-2019 tuloksia ja vaikutuksia arvioitiin keväällä 2019. Yhteistyökumppanit vastasivat lomakekyselyyn, jossa arvioitiin toimintaa numeraalisesti ja avoimien kysymyksien kautta. Osana arviointia toteutettiin yhteistyökumppanien ja oleellisen lähialueen verkoston edustajien kesken ryhmähaastattelu, jossa keskityttiin kahdessa eri kauppakeskuksessa toteutettuun toimintaan ja sen arviointiin lähemmin.

Lomakekyselyllä yhteistyökumppaneita tavoitettiin 10 yhteensä henkilöä. Vastanneet jakaantuivat valtakunnallisten sopimus- ja yhteistyökumppaneihin, toimintakohteiden johtoon sekä alueelliseen monialaiseen yhteistyöverkostoon. Nuorten reviireillä -toiminta osoittautui onnistuneeksi kiitettävällä 3,91 keskiarvolla toteutetussa arvioinnissa (asteikolla 1-5).

Toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet lomakekyselyn näkökulmasta

Lomakekyselyssä tietoa kerättiin numeraalisen palautteen lisäksi avoimin kysymyksin. Sanallisissa palautteissa erityisesti Noja-toiminta ja paikallinen verkostoyhteistyö nähtiin onnistuneimpina toiminnan muotoina ja niiden kautta saadut tulokset vaikuttavimpina.

Kyselylomakkeen palautteissa tuotiin esille, että nuorten ongelmiin on pystytty puuttumaan nojien avulla. Toisaalta toivottiin lisää eri toimijoiden motivointia ja sitouttamista verkostoyhteistyöhön sekä yhteisten hyötyjen esiin tuomista. Myös viestintää sosiaalisessa mediassa toivottiin lisää sekä koulutusresurssien lisäämistä ja nojien tukemiseen panostamista.

Kokonaisuudessa kiitettäväksi arvioidun toiminnan suurimpana kehittämiskohteena numeraalisesti nähtiin toiminnan koordinointi ja resurssointi. Sen sijaan parhaimpina tuloksina esiin nousivat kohteen positiiviset muutokset toimintakauden aikana nuorten kohtaamisessa. Keskiarvollisesti vaikuttavimpina osa-alueina esiin nousivat onnistunut viestintä, yhteistyö ja aikaansaadut tulokset, vaikuttavuus sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen.

Ryhmähaastattelusta tietoa ja oivalluksia

Verkostoyhteistyön vaikuttavuutta mitattiin systematisointimenetelmän avulla toteuttamalla ryhmähaastattelu, johon osallistui kahdeksan henkilöä: mukana olivat kauppakeskuksen johdon, järjestyksenvalvontaorganisaation johdon- ja kohteen järjestyksenvalvonta henkilöstön jäsenien lisäksi myös nuorisotoimen johdon edustaja. Mukaan olivat myös Nuorten reviireillä -toiminnan työntekijä sekä Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja.

Ryhmähaastattelussa käytetty systematisointimenetelmä (systematization of experiences) on laadullinen menetelmä, jonka avulla pyritään kuvaamaan systeemin osia, siihen sisältyviä vuorovaikutussuhteita sekä systeemin muuttuvaisuutta. Systematisointikeskusteluun osallistuvien kesken jaetaan kokemuksia siitä, mitä systeemissä on tapahtunut ja mitä näistä kokemuksista on opittu. Tämän avulla pyritään tuomaan esille systeemissä vaikuttavia muutoksen mekanismeja. Alueellista yhteistyöverkostoa tarkasteltiin systeeminä, jossa kukin verkostoon kuuluva jäsen ja taho muodostavat yhden systeemin osan. Seuraavissa kappaleissa tutustutaankin menetelmän tuloksiin ja oivalluksiin.

Vuorovaikutuksen kulmakivet edistävät toimintaa

Ryhmähaastattelussa kerätyn tiedon perusteella vuorovaikutuksen kulmakiviksi vahvistui jo aiemmin saatu tieto keskeisistä elementeistä a) tutuiksi tuleminen nuorten kanssa, b) henkilöstön vuorovaikutustaidot, osaaminen ja kiinnostuneisuus kohdata nuoria sekä c) yhteistyö paitsi kohteen henkilöstön kesken myös alueen nuorisotoimen kanssa. Kahdessa vuodessa näitä elementtejä on vahvistettu ja niihin panostettu yhteistyöverkostossa. Kuva esittää hyvän vuorovaikutuksen kulmakiviä vuorovaikutuksesta nuorten kanssa.

Yhteisön roolit vahvistavat osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisvastuuta

Systematisoinnin avulla pyrittiin tuomaan esille myös keskeisiä rooleja, jotka luovat rakenteen muutoksen aikaansaamiselle verkostoyhteistyössä.

Kokemuksissa nousi esille neljä avainroolia: 1) mahdollistajat, 2) koordinoijat, 3) havaitsijat ja 4) agentit. Näiden toimijoiden välisen yhteistyön kautta kuvattiin olevan mahdollista luoda hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisvastuuta 5) hyötyjille. Roolien voidaan nähdä olevan limittyviä ja sama toimija voi yhdessä verkostossa olla samanaikaisesti useammassa roolissa.

 

Mahdollistajien ja koordinoijien roolia kuvattiin yhteistyön rakennetta ja puitteita luovaksi. Kauppakeskusjohdon sekä kohteen järjestyksenvalvonnan johdon myönteisen asenteen ja luvan antamisen yhteistyön tekemiselle koettiin olevan ensimmäinen edellytys yhteistyön syntymiselle. Syötteen yhteistyöhön koettiin kuitenkin tulevan edelleen useimmiten kauppakeskuksen ulkopuoliselta toimijalta. Nuorten reviireillä -toiminnan kuvattiin olevan koordinoijan roolissa tuoden eri alojen toimijoita yhteen viestimällä yhteisestä päämärästä ja yhteisestä hyödystä. Toisaalta myös kauppakeskuspäällikön roolia kuvattiin koordinoivaksi silloin, kun kauppakeskuspäällikkö on toiminut verkoston koollekutsujana. Kaupallisten sekä yksityisen turvallisuusalan toimijoiden tekemä yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kanssa koettiin olevan tänä päivänä yleisempää ja toiminnan vakiintuneempaa. Tähän koettiin vaikuttaneen kauppakeskusten roolin muuttumisen keskeisemmäksi paikallisissa yhteisöissä sekä yhteistyön rakenteen muuttumisen suunnitelmallisemmaksi kehittämisyhteistyössä luotujen ennakoivien toimintamallien avulla.

Kauppakeskuksessa työskenteleviä järjestyksenvalvojia sekä liikkeiden työntekijöitä (vuokralaiset) kuvattiin havainnoijina, joille kertyy paljon tietoa nuorten arkisesta elämästä ja olemisesta kauppakeskuksessa. Havainnoijia kuvattiin arjen aikuisina, jotka oman päätyönsä ohessa kohtaavat paljon nuoria ja kuin huomaamatta omaavat paljon tietoa alueen nuorisoilmiöistä. Havainnoijien nuoria kohtaan osoittaman asenteen ja suhtautumisen koettiin olevan merkityksellistä nuorten hyväksytyksi ja osalliseksi tulemisen kokemusten suhteen.

Paikallisten nuorisoilmiöiden suhteen muutoksen tekijöinä verkostossa kuvattiin luonnollisesti niitä toimijoita, jotka ammatillisessa roolissaan työskentelevät nuorten kanssa tai ovat heihin huoltosuhteessa. Ilmiöihin liittyvän tiedonkulun koettiin olevan olennainen elementti, joka on mahdollistanut agenttien toiminnan tehostumista. Tiedonkulku yksittäisten nuorten elämäntilanteiden auttamiseksi koettiin tehostuneen ja nopeutuneen verkostokumppanuuden myötä. Agenttien roolissa nähtiin useimmiten nuorisotoimi, poliisi ja kauppakeskuskohteen nojat sekä nuorten vanhemmat. Yksittäisten nuorten tilanteisiin liittyen yhteistyön sisällöissä kuvattiin usein lastensuojelullista huolta ja yhteistyön tuoneen esille sellaistakin tietoa, joka muutoin olisi jäänyt piiloon.

Myös nuorten kuvattiin olevan ajoittain agenttien roolissa heidän pitäessä yllä kohteessa sovittuja pelisääntöjä ohjaamalla toisia nuoria niiden mukaiseen käyttäytymiseen. Myös tiedonkulussa nuoria kuvailtiin aktiivisina agentteina esimerkiksi Noja-toiminnan tunnettuuden levittämisessä.

Nuorten reviireillä katsoo jo tulevaan

Keväällä 2019 toteutettu arviointikokonaisuus on osa Nuorten reviireillä -toiminnan ensimmäistä kolmevuotista toimintakautta. Parhaillaan toiminnalle haetaan jatkorahoitusta päärahoittajaltamme STEA:lta (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus), jota varten tehtävässä toimintasuunnitelmassa tämän arvioinnin tulokset ovat oleellisen tärkeitä. Paljastuksena tästä työstä se, että jatkossa Nuorten oma järjestyksenvalvoja (Noja) -toiminnan prosessi on entistä suurempi osa toimintaamme. Ehkä tämä ei työtämme seuranneita edes yllätä.

Nuorten Palvelu ry
Vuorikatu 26 B., 6 krs.
70100 Kuopio

nuortenpalvelu@
nuortenpalvelu.fi

Y-tunnus 0292537-3

Nuorten Palvelu ry
Vuorikatu 26 B., 6 krs.
70100 Kuopio

nuortenpalvelu@
nuortenpalvelu.fi

Y-tunnus 0292537-3