Seksuaaliterveyden edistäminen on nuorten hyvinvointiin kohdistuva panostus, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Nuorten seksitautitartunnat ovat yleisiä ja esimerkiksi klamydiatartunnoista 80 prosenttia todetaan alle 29-vuotiailla. Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Marja Pakarisen Tampereen yliopistossa tarkastettava väitöskirja valottaa suomalaisten nuorten seksuaalikäyttäytymistä sekä nuorten tietoja ja asenteita seksuaalikäyttäytymiseen liittyen ja tarjoaa tietoa nuorten seksuaaliterveyden edistämisen tueksi.

Tutkimuksessa toteutettiin seksuaaliterveysinterventio neljässä ammatillisessa oppilaitoksessa ja yhteensä tutkimukseen osallistui kahdeksan oppilaitosta. Interventio kesti 11 viikkoa ja se sisälsi oppitunnin seksuaaliterveydestä sekä kirjallisten materiaalien ja ilmaisten kondomien jakelua oppilaitoksissa. Tulosten perusteella nuorten seksitautitesteissä käyminen oli yleisempää intervention jälkeen, selviää terveystieteiden maisteri Marja Pakarisen väitöstutkimuksesta. Nuoret arvioivat oppineensa paljon uutta seksuaaliterveydestä ja suuri osa koki ilmaisten kondomien jakelun hyödylliseksi. Tutkimukseen osallistui 705 ammattiin opiskelevaa pääasiassa 15-16-vuotiasta nuorta.

Tutkimukseen osallistuneista nuorista 63 prosenttia oli seksuaalisesti aktiivisia. Heistä lähes kaikilla oli kokemuksia sekä yhdynnöistä että suuseksistä. Joka viidennellä (17 prosenttia) oli ollut samaa sukupuolta oleva seksikumppani. Kondomin käyttö oli epäsäännöllistä ja varsinkin pojilla seksitautitesteissä käyminen oli harvinaista.

– Nuorten seksuaalikäyttäytyminen on monimuotoista ja aktiivista heti alusta lähtien. Nuoren kanssa tulisi keskustella seksuaalisuudesta avoimesti, ilman sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyviä ennakko-oletuksia. Terveydenhuollossa nuorten kanssa on tärkeää ottaa puheeksi erilaiset seksitavat, jotta muun muassa seksitautitestit osataan ottaa oikeasta paikasta, kuten tarvittaessa esimerkiksi suun limakalvolta, muistuttaa Pakarinen.

Pakarisen tutkimus osoitti, että ammattiin opiskelevista tytöistä 15 prosentilla ja pojista 36 prosentilla oli erittäin heikot tiedot seksitauteihin ja niiltä suojautumiseen liittyen. Erityisesti hiv-infektion tartuntatavat tiedettiin huonosti: alle puolet (47 prosenttia) nuorista tiesi, ettei hiv tartu suutelemalla. Vain joka neljäs (27 prosenttia) tiesi, että seksitaudit voivat olla oireettomia.

– Jokainen uusi sukupolvi tarvitsee perustiedot seksuaalisuudesta, seksistä ja seksuaaliterveydestä. Myös hivistä tulisi puhua nuorten kanssa. Tieto ja puhuminen auttaa suojautumaan, mutta myös vähentää seksitauteihin liittyvää stigmaa, Pakarinen huomauttaa.

Oppilaitoksissa toteutettu seksuaalikasvatus on merkittävässä roolissa, koska koulujen kautta tavoitetaan suuri osa suomalaisista nuorista. Nuoret itse arvioivat oppilaitoksen tärkeimmäksi seksuaaliterveystiedon lähteeksi. Käytännössä seksuaalikasvatuksen resurssit ovat pienet ja riippuvat paljon yksittäisten opettajien osaamisesta ja ajasta.

– Seksuaalikasvatus on panostus nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa toteutettu interventio oli varsin lyhyt, mutta se otettiin hyvin vastaan nuorten parissa. Suuri merkitys on myös nuoria kohtaavien aikuisten myönteisillä asenteilla, moninaisuuden kunnioittamisella ja luvan antamisella puhua seksuaalisuudesta. Nuorten seksuaalikäyttäytyminen ei ole riski vaan voimavara. Seksuaalisuus on luonnollinen ja myönteinen ihmisyyden osa, jonka kuuluu olla turvallista, hyvää mieltä ja hyvinvointia tuottavaa, Pakarinen toteaa.

Marja Pakarinen on aikaisemmin työskennellyt seksuaaliterveyden asiantuntijajärjestössä Hivpointissa ja työskentelee nykyään toiminnanjohtajana valtakunnallisessa nuorisokasvatusjärjestössä Nuorten Palvelu ry:ssä Kuopiossa.

Terveystieteiden maisteri Marja Pakarisen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Ammattiin opiskelevien nuorten seksuaalikäyttäytyminen ja siihen liittyvät tiedot ja asenteet ennen interventiota ja sen jälkeen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019 klo 12 Tampereen yliopiston ARVO-rakennuksessa, väitössali F115 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Kankkunen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii hoitotieteen professori Tarja Suominen Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://tampub.uta.fi/handle/10024/105679

Tiedote yliopiston sivuilla

Yhteystiedot:
Marja Pakarinen, 040 487 4806, marja.pakarinen@nuortenpalvelu.fi

Nuorten Palvelu ry
Tulliportinkatu 34
70100 Kuopio

puh. 0400 182 047
nuortenpalvelu@
nuortenpalvelu.fi

Y-tunnus 0292537-3

Toimintaa on tukemassa: